Vaarallisten aineiden testaus kannettavan tietokoneen selkäympärin metalliosille: mitä AZO-väriaine- ja nikkeli-testit kattavat

Laitteisto on kemikaalikompatibilisuusriski

Kankaan testaus AZO-väriaineille, raskasmetalleille ja kielletyille aineille on osa useimpien ostajien vaatimustenmukaisuusprosesseja. Laitteiston testaus – eli esimerkiksi kannettavan tietokoneen selkäkantopussin metallihapsit, vetoketjut, D-renkaat ja säätöliukukappaleet – ei ole yhtä yleisesti vaadittua, ja se muodostaa todellisen vaatimustenmukaisuusaukon.

Metallilaitteisto, joka on pitkään ihotekemässä, on erityinen sääntelyyn liittyvä huolenaihe EU-lainsäädännön mukaan. Vetoketjun kahvat, rintakehän hapsit ja kaikki muu laitteisto, johon käyttäjän kädet tai niska koskettavat säännöllisesti, kuuluvat nikkelin vapautumistestien piiriin.

Nikkelin vapautumistestaus: EN 1811

EU:n asetus (EY) 1907/2006, liite XVII, kohta 27, rajoittaa nikkelin vapautumista metalliesineistä, jotka tarkoitetaan pitkäaikaiseen ihotekemään. Testimenetelmä on EN 1811 (viite-testi nikkelin vapautumiselle kaikista ihmisen kehon lävistettyihin osiin asennettavista post-asennuksista ja ihotekemään suoraan ja pitkäaikaisesti tarkoitetuista esineistä).

Läppärirehukkien metalliosiin kuuluvat rintakehän kiinnitin, vetoketjun kahvat hihnoissa, säätöliukukappaleet ja muu ulkopuolinen metallikappale, johon käyttäjän kädet säännöllisesti koskettavat, voivat vaatia nikkelin vapautumisen testaamista.

Kynnysarvo on 0,5 μg/cm²/viikko esineille, jotka ovat pitkään ihotekemisessä. Monet sähkökromatoidut metalliseokset (erityisesti sinkkiseoksesta valmistetut metalliosat, joissa on nikkeli- tai kromipinnoite nikkeli-alakerroksella) voivat vapauttaa nikkeliä yli tämän kynnysarvon.

Aso-väriaineet ei-tekstiilikomponenteissa

Aso-väriaineet liittyvät yleensä tekstiilien värjäykseen, mutta niitä käytetään myös muovien väriainejärjestelmissä – mukaan lukien läppärirehukkien metalliosien valmistukseen käytetyt suurpainevalutut muovikomponentit. Samat aso-väriaineita koskevat rajoitukset, jotka pätevät tekstiilikomponentteihin, pätevät myös suorassa ihotekemisessä oleviin muovikomponentteihin.

Väritettyjä muoviosia (kiinnikkeitä, vetoketjun kahvoja, liukukappaleita) varten vaaditaan AZO-väriaineiden testaus EN 14362-standardin tai sen vastaavan mukaisesti. Mustat ja siniset osat ovat erityisen korkean riskin alaisia, koska näitä värejä saavutetaan usein värimenetelmillä, joiden sisältö voi olla rajoitettuja aromaattisia amiineja.

Muut kovapuolen testausvaatimukset

Formaldehydi: harvinaisempi kovapuolessa kuin tekstiileissä, mutta merkityksellinen kankaalla päällystetyille kovapuolen osille (esimerkiksi pehmeät hihnat, joiden pinnassa on kankaa).

Raskasmetallit pintapinnoitteissa: lyijy, kadmium ja kromi (VI) ovat rajoitettuja EU:ssa pintapinnoitteissa. Sähkökromatut kovapuolen osat vaativat pintapinnoitteen testitulokset, jotka vahvistavat noudattavan rajoitettujen raskasmetallien enimmäismääriä.

Ftalaatit muovikovapuolessa: jos kovapuolen osissa on PVC-komponentteja (joissakin vetoketjun nauhoissa ja joissakin joustavissa kiinnikkeen osissa), ftalaattitestaus EU:n asetuksen liitteen XVII kohtaan 51 on vaadittu.

Käytännöllinen testausstrategia kovapuolessa

Ostajille, jotka hankkivat säännöllisesti metalliosia sisältäviä kannettavan tietokoneen selkänojia, on luotava hyväksyttyjen metalliosien komponenttiluettelo: tiettyjä metalliosia tietyiltä toimittajilta, joille on olemassa ajantasaiset vaatimustenmukaisuustestausraportit. Kun tuotannossa käytetään hyväksytystä luettelosta otettuja komponentteja, jokaista tilausta ei tarvitse testata erikseen. Uusien metallikomponenttien käyttöönoton yhteydessä vaaditaan testaus ennen tuotannon hyväksyntää.

Alkuperäisen toimittajan kelpoisuuden arvioinnissa: vaaditaan täydellinen metalli- ja muoviosien testipaketti (nikkelin vapautuminen, AZO-väriaineet, raskasmetallit pinnan pinnoitteissa, ftalaatit, jos PVC:tä on läsnä) kaikille metalli- ja muoviosille ennen toimittajan hyväksyntää EU-markkinoille suunnattuun tuotantoon.